Loimaan Leisku ry

Historia

Syntyhistoria

Alli Lampinen Leiskua perustamassa

Tammikuisena iltapäivänä 1994 saimme kunnian vierailla jututtamassa Alli Lempistä Tuomarinkujalla. Alli oli juuri täyttänyt kunnioittavat 90 vuotta. Paljon on niitä, jotka murehtii ja murehtii vaan, mutta Alli ei murehdi, tyytyväinen päivänsankari lausui iloisesti. Kirjahyllyllä oli Leiskun viiri, joka oli luovutettu seuran vuosijuhlassa ja viirin vieressä valokuva urheiluseura Ilmarisen ajoilta. Alli seisomassa takana keskellä yllään urheiluasu, jonka rintaa koristi punainen tähti. Hyllyillä oli myös lehtileikkeitä Leiskun toiminnasta. Alli kertoi elävästi kuinka hän oli aloittanut liikuntaharrastuksensa jo 1920-luvulla Ilmaristen voimisteluryhmässä. Voimistelua Alli harrasti vielä Tuomarinkujallakin. Mut sit täyty lopettaa siihen, ko ihmisetki kurkki uteliaina, totesi virkeä päivänsankari.

Pannaan leiskuttaen sit vaan

Elävästi päivänsankari kertoili myös siitä, miten Leiskun perustavaa kokousta oli aikanaan vietetty: -Kolkkytkuus se oli ko siälä Koiviston vintillä kokkoonnuttiin. Meittiä oli kymmenen henkilöö ei ko oli enemmänki… yli kymmenen mut alle viistoista. Ja siälä me sitä nimmeeki sit hunteerattiin ja hunteerattiin. Ja joku siältä perältä si huusi et: ”Pannaas leiskuttaen!”. En muista nimmee. Ja lopulta si kaikki hyväksy sen. Se oli vähä ennen ko mun naimakausi alko. Em mää paljoo siinä si kerenny toimimaan. Ilmarisessa olin ja perustamasa Leiskun, mut sim mää en ennää kerinny.

Teatteri

Teatteri oli Leiskun ylpeys

Leiskun näyttämö oli 1950 –luvun rahasampo. Näytelmä- ja ohjelmaryhmä keräsi salit ja kassat täyteen paitsi Loimaalla mm. Latvalla, Humppilassa, Metsämaalla, Kojonkulmalla, Mellilässä, Vaulammilla ja Alastarolla.

Teatteri1Teatteri2

Muistitietojen mukaan leiskulaiset järjestivät ohjelmallisia iltamia jo ennen viime sotia. Ensimmäinen varsinainen näytelmä on esitetty Marianpäivänä 1947 Virttaan työväentalolla. Näytelmä oli nimeltään Lainahöyhenissä.
Vuosikymmenen vaihduttua nousi Leiskun teatteritoiminta ennenkokemattomaan suosioon. Väkeä oli teatteriharrastuksen parissa paljon paitsi näyttämöllä myös katsomon puolella.

 

Ensimmäinen kokoillan näytelmä esitettiin olympiavuonna 1952. Silloin ohjelmistossa oli Mestarin nuuskarasia ja kevättalvella 1953 ensi-iltaan tuli Maiju Lassilan vauhdikas näytelmä Kun ruusut kukkivat. Se olikin Leiskun näyttämön eittämätön ykkönen, jota sekä silloiset näyttelijät että katsojat muistelevat vielä 40 vuotta myöhemmin. 1950 –luvun loppupuolella ohjelmistossa olivat mm. Naimahullut, Syntipukki, Ruma Elsa, Rakas Eemeli, Kauluksennappi ja Virtaset ja Lahtiset.

Leiskun näytelmätoiminnan ehdoton sielu oli Matti Sivonen, joka siviilissä hoiti silloisen Osuusliikkeen varastoa. Hän paitsi näytteli myös ohjasi 1950 –luvulla monet näytelmät. Sivosen ohella näytelmiä ohjasivat mm. Kaarina Lampinen Työväen Näyttämöiden Liitosta ja Nummenmäen Työväen Näyttämön johtaja Harri Virtanen

 

Pesäpallo

Pesäpallossa perinteitä

Pesäpallon pelaaminen aloitettiin Leiskussa jo vuonna 1940, neljä vuotta seuran perustamisen jälkeen.
Puistolan tontilla, siinä tanssilavan vierellä, pidettiin pesäpalloharjoituksia 1940-50 –lukujen vaihteessa, muistelee Alpo Leino. 1950 -luvulla harjoiteltiin nykyisen torin paikalla, silloisen lihantarkastamon pihalla. Varsinaiselta pesäpallokentältä leiskulaisia usein ajettiin poiskin: Ei teillä ole varusteitakaan! huudettiin joskus, kertoo Armas Ylenius. Paikallispelejä LP:n kanssa oli jo 1940 –luvulla ja tunnelma niissä oli aina tiivis.

Pesapallo1Pesapallo2

Pesäpallossa seuran paras saavutus on alkutaipaleelta: Suomen mestaruus nuorten sarjassa vuodelta 1952. Joukkueessa pelasivat silloin Heikki Kreivilä, Kauko Salonen, Tarmo Tamminen, Pentti Airo, Heikki Lento, Pentti Manner, Pekka Laine, Pentti Rajala, Alpo Leino sekä Nikolai Vanhanen. Joukkueen huoltaja-valmentajana toimi Kalevi Hurme. Nurmisen Antti, tuolloin LP:n edustusjoukkueen miehiä, oli meitä Esson huoltoasemalla yöllä vastassa, kun tulimme Haminasta. Onnitteli ja halasi. Sanoi kuulleensa urheiluradiosta, että Loimaan Leiskun pojat olivat voittaneet Suomen mestaruuden, kehuu Leino.

”Aina ei ole helppoa olla voittaja. Oripäässäkin, kun kerran selvästi voitettiin niin meitä kivitettiin, kun lähdimme pois.”

”LP:n pojat jutteli kerran, että ne pelkäsivät pelata Leiskua vastaan sen takia, ko Harteelan Veikko oli niin kiaro lukkari.”