Loimaan Leisku ry

Painonnosto

 

Harmaasta linnasta maailman nostolavoille

Harmaassa linnassa nosteltiin eli siällä Hakalan Kallen liiterissä tosa Tampereen tiän varressa. Sinne ne ensimmäiset puntitkin sillon hankittiin. Porissa ostettiin itse hankkimillamme rahoilla ja vähän kauppalakin sitte siinä lopulta avusti, muistelee Aarne Kulmala. Siinä vaiheessa sitten tuli lisää nostajia, kun oli oikein puntitkin. Savosen Ollikin taisi tulla vasta silloin mukaan. Työväentalo oli silloin kans meidän harjoittelupaikkana. -Silloin ei annettu kisoja pitää, kun paikat rikkoutuivat, jatkaa Kulmala. Työväentalon vahtimestarina siihen aikaan toiminut Erfvingin Laurikin tokaisi kerran:- Jos mää saisin määrätä, ette kävisi täälä ollenka nostelemassa!

Punttisali tehtiin urheilukentälle talkoilla

Me Leiskun nostajat siinä sitten puhuimme, että tarvittaisiin sali missä harjoitella ja kauppalan silloinen rakennusmestari Lauri Lehto lupasi tavarat, jos me tekisimme salin talkoilla. Vuonna 1953 me aloitimme ja 1955 sali oli kentän reunalla valmis. Käsin kaivettiin perustukset ja kaikki nostajat tekivät jotakin, miehet muistelevat. -Siitä tuli talvilämmin, kun oli puulämmitys ja se kävi myös muille urheilijoille pukutilaksi. Jälkeenpäin sitä laajennettiin paljonkin. Kulmalan Aarne muistelee lämmityksen olleen iso urakka: -Vuorotellen hoidettiin lämmittämistä, koska tuntia paria ennen treenejä piti saada muurit punaseks. Lämmitysvuorossa olleen kaverin meni koko päivä. Ensin oli työssä ja sitten suoraan kopille lämmittämään ja päälle treenit. -Saaren Topi hankki sinne sitten semmosen öljykaminan, mikä oli kauhia värkki. Päätä särki ehtoisin, lisää Ahti Koskenmäki.

TUL:n mertaruuksista nostettiin Työväentalolla

Leisku oli sittten jo silloin 1960 -luvulla arvostettu painonnostoseura Työväen Urheiluliiton piirissä. Saaren Topi kuului liiton painonnostojaostoon ja olipa pari vuotta sen puheenjohtajanakin. Topin ansiosta Leisku ne TUL:n mestaruusnostotkin sai, Ahti Koskenmäki muistaa. Ensimmäiset järjestettiin Loimaan Työväentalolla 24.-25.1.1959. Kilpailujen tulostaso ei ehkä vastannut yleisön odotuksia, mutta mitalit jakautuivat suurin piirtein tilastojen mukaan.

Hiljainen jakso 1970 -luvun alussa

Pariakymmentä erinomaista painonnostovuotta seurasi muutaman vuoden hiljaisempi jakso. Tammisen Tarmo lopetteli silloin pitkää nostajan uraansa ja Savosen Arto vasta aloitteli harrastustaan rautojen parissa. 1970 -luvun lopussa loimaalainen painonnosto sai uutta voimaa juuri Arto Savosen menestyksen myötä. Mukaan seuran toimintaan niihin aikoihin tulivat myös Keijo Kivimäki ja Markku Lehtinen. Kivimäki vastasi painonnostojaoston vetämisestä 1980 -luvun alussa ja Markku Lehtinen otti jaoston tehtävien hoitamisen harteilleen tämän jälkeen. Jaoston toiminnan elpymiseen vaikutti ratkaisevasti myös uuden painonnostosalin rakentaminen urheilukeskukseen 1981. Arto Savosen menestyksen innoittamana seuraan hakeutui lukuisia lahjakkaita ja menestystä janoavia nuoria nostajia.

Barcelona -projekti tuotti tulosta

Leisku järjesti 1980 -luvulla piirin mestaruuskilpailujen lisäksi lähinnä vain kaupunkiotteluita Keravan, Forssan, Lohjan ja Loimaan välillä. Siirryttäessä 1990 -luvulle jaosto asetti itselleen kovan tavoitteen: ”loimaalainen nostaja pitää saada olympiakisoihin”. Hanke nimettiin Barcelona-projektiksi ja sen avulla taattiin seuran ykkösnostajalle kaikki edellytykset harjoitella Barcelonan olympiakisoja varten. Hanke onnistui ja niin seuran värit olivat Barcelonassa edustettuna Arto Savosen myötä.